Matti Komulainen
Alba Records; Super Audiota ja tilamiksauksia Turusta
Turkulainen Alba Records on profiloitunut laatuäänitteillään meillä ja maailmalla.
Alba Records on menestynyt kotimaassa ja ulkomailla korkealuokkaisella katalogillaan. Kolmasosa nimikkeistä julkaistaan sacd/cd-hybridi-formaatissa ja 5.0/5.1-miksauksina. Vuonna 1992 perustettu label on lanseerannut kaikkiaan reilut 400 levynimikettä. Tällä hetkellä katalogi täydentyy vuosittain noin parillakymmenellä uudella albumilla.
Erikoistuminen on taannut suhteellisen vakaan toimintaympäristön digitalisaation mullistamalla ja edelleen turbulentilla levyalalla. Klassinen, jazz ja maailmanmusiikki ostetaan yhä usein fyysisenä tallenteena ja kokonaisteoksena, ei raitakohtaisena latauksena.
Alba Recordsia pyörittää tänään Erkki Nisonen. Kuusivuotiaasta aina ”lähes ammattilaiseksi” selloa soittanut Nisonen ajautui kouluun töihin toimien opettajana pitkään. Pedagogian haasteet vaihtuivat kuitenkin Alba Recordsin toimitusjohtajan pestiin vuonna 2015.
– Musiikki on ollut aina lähellä itseä ja perhettä, joten tämä uranvaihdos ei ollut niin hirvittävän yllättävä, kertoo Nisonen, jonka vaimo Tanja soittaa ammatikseen käyrätorvea Turun filharmonisessa orkesterissa.
Alan tulevaisuuteen hän suhtautuu optimistisesti.
– Huominen näyttää ihan hyvältä. Musiikki ei maailmasta lopu, Nisonen uskoo.
Alba Records on napsinut monenlaisia palkintoja. Erkki Nisosen esittelemästä ehdokaskolmikosta Kamus-kvartetin levy Homunculus sai Emman uusimmassa jaossa.
Laatua arvostetaan
Alba Recordsin julkaisut ovat löytäneet oman kuuntelijakuntansa hyvin neljännesvuosisadan mittaisen toiminnan kuluessa. Yhtiön levyt tavoittavat tänään käytännössä koko globaalin yleisön.
– Levyjämme kuunnellaan kaikkialla maailmassa yleensä ja varsinkin digitaalisesti. Fyysisten tuotteiden vahvimmat alueet ovat kotimaan lisäksi Yhdysvallat, Japani, Iso-Britannia ja Saksa, Nisonen listaa.
Suomalaisuus näyttää olevan valttia asiakaskunnan mieltymyksiä tarkastellessa.
– Suomalaisten säveltäjien musiikki tuntuu kiinnostavan kovasti ulkomailla, Nisonen pohtii.
Erkki Nisonen ja yksi Alba Recordsin Emma-palkinnoista, joka myönnettiin Kreeta-Maria Kentalan Bachia ja pelimannimusiikkia yhdistävästä albumista Side by Side. Hyllyssä Kefin LS50:t kotikäytössä
Nisonen ylpeilee, että Alban maine on hyvä ja levyjä pidetään laadullisesti erittäin korkeatasoisina. Kotimaassa Alba on haalinut kaikkiaan kahdeksan 12:sta jaetusta klassisen musiikin Emmasta. Viiden tähden arvioiden ohella on satanut runsaasti kansainvälisiä palkintoehdokkuuksia.
– Kamus-kvartetin Emmalla juuri palkittu levy Homunculus oli lisäksi ehdolla International Classical Music Awardsissa. Kalev Kuljusin oboealbumi taas nousi Estonian Music Awards -ehdokkaaksi, Nisonen kertoo.
Perusasiat kunniaan
Nisonen kuittaa toimintafilosofiansa levymogulina perusasioihin keskittymisenä.
– Pyritään tekemään laadukasta musiikkia ja yritetään pitää suomalaista, korkealla olevaa kulttuurin tasoa ja mainetta yllä, hän kertoo.
Alba Records -äänite ideasta lopputuotteeseen syntyy hyväksi havaitulla metodilla. Aloite levytykseen tulee usein artistilta, jonka kanssa asia neuvotellaan toteutuskuntoon. Sitten kiinnitetään levytyksen toteuttava tiimi sekä hoidetaan varsinaiset äänitykset ja jälkituotanto masteria myöten. Graafiseen toteutukseen sisältyy kaikki visuaalisen ilmeen luomisesta kansivihkon tekstien laatimiseen ja kääntämiseen. Sitten onkin vuorossa julkaisu, markkinointi, jakelu ja katalogin ylläpito.
Tallentamisessa Nisonen suosii hyväksi havaittuja akustisia tiloja, kuten konserttisaleja ja kirkkoja. Tuotantotiimiin hän rekrytoi luottohenkilöitä, sillä lopputuloksen kannalta ketju on yhtä vahva kuin sen lenkit.
Lisätietoja: www.alba.fi
Audion moniosaaja Markku Veijonsuo
Markku Veijonsuo on äänittänyt Alba Recordsille kymmenkunta albumia ja tehnyt muutamia masterointeja. Muusikko, tuottaja, äänittäjä ja Varistoteles-studion omistaja on toiminut alalla 1990-luvulta, mutta ammattimaiseksi toiminta muuttui vuosituhannen vaihteessa.
Veijonsuon perustama Varistoteles Studiot sijaitsee Helsingissä Suutarilassa.
– Tilaa on noin parisataa neliötä. Suuressa salissa onnistuu hyvin vaikkapa big bandin äänitys tai jousisessiot. Olen tallentanut kyseisessä tilassa livenä esimerkiksi Riku Niemi Orchestraa, Veijonsuo kertoo.
Äänityskaluston ydin on Pro Tools -järjestelmä, jossa on audiolle 64 sisään- ja ulostuloa.
Musiikki etusijalla
Veijonsuon äänitysfilosofia juontuu muusikkotaustasta.
– Koen tekeväni ensisijaisesti musiikkia, ja tekninen äänityssuoritus on sille alisteinen. En ole sinänsä kauhean kiinnostunut laitteiden tekniikasta tai digitaaliteoriasta. Laitteet ovat minulle vain työkaluja musiikin tekoon samaan tapaan kuin soitin on muusikolle väline. Tekniset yksityiskohdat eivät saa viedä liian suurta huomiota musiikin kustannuksella, Veijonsuo kuvailee.
Markku Veijonsuo mikittää Varistotelesin flyygeliä.
Äänityksen tekeminen onkin Veijonsuolle yhteistyöprosessi, johon osallistuvat niin soittajat, solistit ja kapellimestarit kuin äänittäjät ja tuottajat.
– Ja yhteistyö jatkuu vielä myöhemmin editoinnin, miksauksen ja masteroinnin merkeissä, Veijonsuo lisää.
Tilaääntä kotikuunteluun
Monikanavainen 5.0- tai 5.1-äänite syntyy samoin periaattein kuin stereoäänite. Tilaäänimiksaus perustuu yleensä stereomiksaukseen. Sen pohjalta luodaan surround-miksaus niin, että salin akustiikka tai muulla tavoin luotu ambient viedään takakaiuttimille. Siten luodaan mielikuva kuin istuttaisiin konserttisalissa tai kirkossa kuuntelemassa musiikkiesitystä.
– Kelvon surround-äänen saa aikaiseksi myös käyttämällä digitaalisia tilaefektejä joko pelkästään tai äänitetyn tilan tueksi. Surround-ääneen, kuten moneen muuhunkin asiaan, liittyy paljon eri mielipiteitä ja lähestymistapoja, mutta viime kädessähän vain lopputulos merkitsee.
Lisätietoja: www.varistoteles.fi