Joni Nikkola
Kokeilussa Sennheiser Momentum -kuulokkeet
Sennheiserin kuulokkeita ei ole aina voinut kehua tyylikkyydestä. Nahalla ja metallilla viimeistellyt Momentum -kuulokkeet tekevät kuitenkin poikkeuksen. Ulkonäköön on panostettu, mutta miten se kuuluu äänenlaadussa?
Ensivaikutelma Sennheiser Momentum -kuulokkeista on retrohenkinen. Lisäväriä nahan ja metallin yhdistelmään antaa kirkuvanpunainen johto, joka tosin vaikuttaa hieman heiveröiseltä. Kuulokkeiden värivaihtoehtoina ovat musta ja ruskea.
Kuulokkeet ovat tyypiltään suljetut. Ulkopuolisten äänten vaimennus on varsin hyvä. Momentumit ovat varsin kevyet, ja ne puristavat sivusuunnassa vain vähän. Kuulokekapselit ovat tosin myös pienehköt, sillä ainakin itselläni korvannipukat jäivät osaksi ulkopuolelle. Sanka säätyy portaattomasti ja helposti, mutta pidemmän kuuntelun aikana sillä on taipumus hieman löystyä.
Mukana tulee perustarvikkeet: kova kotelo, plugijohto, 6,3 millimetrin plugiadapteri sekä mikrofonillinen älypuhelinjohto, jossa on äänenvoimakkuuden säädin sekä nappi Apple -laitteiden ohjaamiseksi. Pienenä ärsyttävyytenä näppäimet ovat niin lähellä kuulokkeita, että niitä ei näe kuulokkeiden ollessa päässä.
Vaikutelma äänikuvasta on lämmin ja rasittamaton koko taajuusalueeltaan. Matalimmat bassot tärisyttävät varsin mukavasti 20 hertsin rajalta alkaen. Ylemmissä bassotaajuuksissa sen sijaan on pientä vaimeutta. Bassokitaran kulut jäävät taka-alalle, eivätkä jouset ja rummut ole kovin täyteläiset. Myös peukkubasson äänet jäävät vaimeiksi.
Korkeammilla keskitaajuuksilla kuulokkeet heräävät henkiin. Luurit ovat parhaimmillaan vähäeleisen kitaramusiikin kuuntelussa. Erityisesti Paco de Lucian perkussioilla maustettu flamengokitarointi toi kuulokkeen vahvuudet esiin. Kitaran juoksutusten sekä perkussioiden äänet syttyivät ja sammuivat herkästi ja tarkasti.
Myös sähkökitara toistuu nopeasti ja herkästi. Kitarasoolot tuntuvat tavallista seurattavammilta. Kielten plektraäänet ja sormen juoksutukset ovat läsnäolevia.
Toinen vahva alue Momentumeille on naislaulu. Esimerkiksi Joan Baezin kitaralla säestetyt kappaleet soivat aidon tuntuisesti ja lämpimästi.
Diskantit ovat suljetuille kuulokkeille yleiseen tapaan varsin vaimeat. Tämä syö toistosta tilantuntua ja ilmavuutta, mikä on kuulokkeiden suurin miinus. Virvelin napsahdukset ovat vaimeita, samoin kuin haitsut ja symbaalit. Ilmavuutta ja heleyttä jää kaipaamaan varsinkin jazz-konserttitaltioinneissa.
Muutenkin kuulokkeet toimivat parhaiten intiimeissä äänityksissä, joissa on tarkoitus tuntea olevansa samassa huoneessa artistin kanssa. Äänikuvalla on taipumuksena paikantua sivulle, pään sisään ja jopa taakse. Kovin luonnollista tilatuntua kuulokkeista ei saa varsinkaan isompien yhtyeiden soitossa.
Yhteenveto
Sennheiser Momentum -kuulokkeet ovat tyylikkäät ja ne sopivat lämpimän soundin ystävälle, joka tarvitsee suljettua kuuloketta. Ne toimivat erityisen hyvin intiimeillä ja pienieleisillä äänitteillä sekä kitaramusiikilla. Ylemmät bassot ja diskantit sen sijaan jäävät hieman taka-alalle. Asiaa voi toki korjata helposti sävynsäätimillä. Ulkopuolisten äänien eritys on hyvä ja kuulokkeet ovat luokassaan kevyet, joten se soveltuvat periaatteessa hyvin myös mobiilikäyttöön.
+ Toisto kitaramusiikilla
+ Transienttitoisto
+ Rasittamaton ääni
+ Keveys
– Varauksin vaimeat keskibassot ja diskantit
– Heiveröinen kaapeli
Info:
Hinta: 299 €
Maahantuoja/jakelija: Sennheiser Nordic (Finland)
Lisätietoja: www.sennheisernordic.com
Rakenne: Suljettu
Toistoalue: 16–22 000 Hz (*
Impedanssi: 18 ohm (*
Paino: 190 g (*
Muuta: Apple-laitteiden kauko-ohjaus kuulokejohdossa, säilytyskotelo, irrotettava kuulokejohto, liitinadapteri 3,5/6,3 mm
*) valmistajan ilmoittamat tiedot
Teksti: Joni Nikkola – Kuvat: Valmistaja
Artikkeli on julkaistu Hifimaailma-lehdessä 7/2013.