Ny­kyi­sin ra­han lai­naa­mi­nen on­nis­tuu pal­jon hel­pom­min ja yk­sin­ker­tai­sem­min kuin ta­ka­vuo­si­na, mut­ta mo­net ei­vät ole tie­toi­sia täl­lai­ses­ta mah­dol­li­suu­des­ta. Vas­taa­vas­ti lai­na­mah­dol­li­suuk­sia on usei­ta ku­ten esim. luot­to­kort­ti tai lai­na­ver­tai­lu­si­vus­tot ja ne ero­a­vat toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti niin ku­luil­taan, kuin muil­ta­kin omi­nai­suuk­sil­taan. Täs­sä ar­tik­ke­lis­sa ker­rom­me sii­tä, kuin­ka ra­hoit­taa kor­ke­a­laa­tui­nen ää­nen­tois­to­lait­teis­to lai­na­ra­hal­la ja sii­tä, mi­ten va­li­ta par­haat omi­nai­suu­det si­säl­tä­vä lai­na ja ver­tail­la eri lai­na­vaih­to­eh­to­ja toi­siin­sa.

Muut mah­dol­li­set ra­hoi­tus­kei­not

En­nen lai­naan tur­vau­tu­mis­ta, kan­nat­taa kar­toit­taa muut mah­dol­li­set ra­hoi­tus­kei­not, joil­la ää­nen­tois­to­lait­teis­ton voi­si ra­hoit­taa joko ko­ko­naan tai osit­tain. Ar­tik­ke­lin alus­sa käy­tiin jo lä­vit­se il­mi­sel­vä vaih­to­eh­to, eli omat sääs­töt. Näi­tä on voi­nut ker­tyä vuo­sien var­rel­la esi­mer­kik­si pe­rin­nöis­tä tai syr­jään lai­tet­tu­na osa­na pal­kas­ta.

Mui­ta vaih­to­eh­to­ja lai­nan li­säk­si ovat omai­suu­den myy­mi­nen. Jos si­nul­la esi­mer­kik­si on au­to, vene tai ke­sä­mök­ki, voi näi­den myy­mi­ses­tä saa­da riit­tä­väs­ti ra­haa ää­nen­tois­to­lait­teis­ton hank­ki­mi­seen tai mi­kä­li osa­ke­salk­ku­si pul­lis­te­lee ar­vo­pa­pe­rei­ta, osan muut­ta­mi­nen ra­hak­si voi aut­taa ra­hoit­ta­maan unel­mie­si ää­nen­tois­to­lait­teis­toa. Mo­nel­la meis­tä on myös pe­rin­tö­nä saa­tu­ja osuuk­sia kiin­teis­töis­tä tai met­sis­tä ja muut osa­o­mis­ta­jat voi­vat hy­vin­kin ol­la kiin­nos­tu­nei­ta os­ta­maan osuu­det niis­tä it­sel­leen.

Ää­nen­tois­to­lait­teis­to­ja voi mo­nes­sa pai­kas­sa os­taa myös osa­mak­sul­la. Täl­löin os­ta­ja saa lait­teet heti käyt­töön­sä, mut­ta mak­saa kuu­kau­sit­tain eris­sä myy­jäl­le. Osa­mak­sun ko­ko­nais­hin­ta on kui­ten­kin yleen­sä rei­lus­ti­kin kor­ke­am­pi, kuin mak­sa­mal­la koko sum­ma ker­ral­la, vaik­ka ot­tai­si myös lai­nan ku­lut huo­mi­oon.

En­sim­mäi­nen vai­he lai­nan­haus­sa on huo­lel­li­nen suun­nit­te­lu

Mi­kä­li kui­ten­kin pää­tät ra­hoit­taa huip­pu­ta­son ää­nen­tois­to­lait­teis­ton lai­na­ra­hal­la esim. Lai­na - pal­ve­lun kaut­ta on en­sim­mäi­nen tär­keä ja vält­tä­mä­tön vai­he lai­nan suun­nit­te­lu. Täs­sä vai­hees­sa si­nun tu­lee ar­vi­oi­da tar­vit­ta­van lai­nan mää­rä, sekä poh­tia, kuin­ka pal­jon si­nul­la on va­raa mak­saa kuu­kau­des­sa lai­naa ta­kai­sin niin, et­tä tämä ei häi­rit­se ta­val­lis­ta elä­mää.

Ää­nen­tois­to­lait­teis­ton ko­ko­nais­hin­taa voi ol­la mel­ko vai­ke­aa mää­ri­tel­lä täs­sä vai­hees­sa tar­kas­ti, mut­ta jon­kin­lai­nen hin­ta­hai­ta­ri tu­lee ai­na­kin haa­ru­koi­da, jot­ta lai­na­ver­tai­lu­vai­hees­sa on mah­dol­li­suus lyö­dä lu­ku­ja ha­ke­muk­siin. Mi­kä­li suun­nit­te­lun tu­lok­se­na saa­ta­va lai­nan mää­rä on lii­an suu­ri, voi tu­los­ta vie­lä sää­tää pois­ta­mal­la joi­ta­kin osia ää­nen­tois­to­lait­teis­tos­ta tai kor­vaa­mal­la nii­tä hal­vem­mil­la vaih­to­eh­doil­la.

Seu­raa­vak­si tu­lee va­li­ta lai­nan tyyp­pi

Jos si­nul­la on luot­to­kort­ti käy­tös­sä­si ja sil­lä on kor­kea ylä­ra­ja, saat­taa hel­poin vaih­to­eh­to ol­la ää­nen­tois­to­lait­teis­ton os­ta­mi­nen sitä käyt­tä­mäl­lä. Eh­dot ovat ai­em­min so­pi­ma­si, ei­kä uu­sia neu­vot­te­lu­ja tar­vit­se käy­dä. Luot­to­ra­jaa on toki mah­dol­lis­ta myös tar­vit­ta­es­sa nos­taa, mut­ta täl­löin neu­vot­te­lut ra­jan nos­ta­mi­ses­ta ovat var­sin sa­man­lai­set, kuin lai­nan ha­ke­mi­ses­sa.

Mi­kä­li luot­to­kor­til­la ei ole ka­tet­ta riit­tä­väs­ti, on va­lit­ta­vis­sa käy­tän­nös­sä kak­si vaih­to­eh­toa. Ku­lu­tus­luot­to ja jous­to­luot­to. Se, kum­pi so­pii juu­ri si­nun tar­pei­sii­si pa­rem­min, riip­puu useis­ta asi­ois­ta. Näil­lä lai­noil­la on eri­lai­sia omi­nai­suuk­sia, joi­ta ver­tai­le­mal­la pää­tös teh­dään.

Ku­lu­tus­luot­to

Ylei­sin va­lin­ta on ku­lu­tus­luot­to. Ku­lu­tus­luot­toa on tar­koi­tet­tu ni­men­sä mu­kai­ses­ti ku­lu­tuk­seen, ei­kä lai­nan käyt­tö­tar­koi­tus­ta ole erik­seen mää­ri­tel­ty. Ku­lu­tus­luo­ton tär­keim­piä eh­to­ja ovat ha­ki­jan riit­tä­vä ikä, jon­ka täy­tyy ol­la ai­na­kin 18 vuot­ta, mut­ta mo­nis­sa pal­ve­luis­sa ikä­ra­ja on kor­ke­am­pi, ku­ten 23 tai 25. Osa myös ra­joit­taa lai­nan mak­si­mi­sum­maa iän mu­kaan, eli niin, et­tä 18-vuo­ti­aat voi­vat kyl­lä saa­da ku­lu­tus­luo­ton, mut­ta sen mää­rä voi ol­la enim­mil­lään­kin pie­nem­pi, kuin mää­ri­tel­lyn toi­sen ikä­ra­jan ylit­tä­neil­lä ha­ki­joil­la. Täy­si-ikäi­syy­des­tä poik­ke­a­va ikä­ra­ja ei ole kiu­san­te­koa, vaan syyt ovat ris­kin­hal­lin­nal­li­sia, sil­lä ti­las­tot osoit­ta­vat, et­tä nuo­ril­la lai­nan­saa­jil­la on enem­män mak­su­vai­keuk­sia lai­nas­sa.

Riit­tä­vän iän li­säk­si lai­nan­ha­ki­jan täy­tyy pys­tyä osoit­ta­maan, et­tä hä­nel­lä on sään­nöl­li­set tu­lot. Yleen­sä sään­nöl­li­siä tu­lo­ja tu­lee töis­tä, mut­ta toki esi­mer­kik­si mer­kit­tä­vät vuok­ra­tu­lot­kin käy­vät sään­nöl­li­sis­tä tu­lois­ta. Luo­ton­ha­ki­jal­la ei saa ol­la häi­ri­ö­mer­kin­tö­jä luot­to­re­kis­te­ris­sä ja hä­nen täy­tyy asua Suo­mes­sa. Ku­lu­tus­luot­to nos­te­taan yh­del­lä ker­ral­la ja mak­su­ai­ka vaih­te­lee so­pi­muk­sen mu­kaan. Pie­nim­mil­lään mak­su­a­jak­si voi­daan so­pia muu­ta­ma kuu­kau­si, mut­ta suu­ris­sa ku­lu­tus­luo­tois­sa mak­su­ai­ka voi ol­la jopa yli vuo­si­kym­me­nen pi­tui­nen.

Jous­to­luot­to

Vaih­to­eh­to­na ku­lu­tus­luo­tol­le on jous­to­luot­to, joka mo­nes­ti on pa­ras vaih­to­eh­to ra­hoi­tuk­seen laa­du­kas­ta ää­nen­tois­to­lait­teis­toa hank­kies­sa.

Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä ää­nen­tois­to­lait­teis­toon tar­vit­ta­vaa ra­ha­mää­rää on mel­ko vai­ke­aa mää­ri­tel­lä tar­kal­leen ja on myös mah­dol­lis­ta, et­tä jo hank­ki­mi­sen jäl­keen huo­maa, et­tä se­tis­tä puut­tuu vie­lä jo­tain tar­peel­lis­ta.

Jous­to­luot­to on kuin ku­lu­tus­luot­to, mut­ta yh­del­lä mer­kit­tä­väl­lä erol­la, joka voi ol­la rat­kai­se­va laa­du­kas­ta ää­nen­tois­to­lait­teis­toa han­kit­ta­es­sa. Koko lai­na­mää­rää ei tar­vit­se nos­taa ker­ral­la tai ol­len­kaan, jo­ten lai­nan enim­mäis­mää­räk­si voi so­pia var­muu­den vuok­si suu­rem­man sum­man, kuin ku­lu­tus­luo­tos­sa ha­lu­ai­si. Kor­ko­ja tai mui­ta ku­lu­ja ei tar­vit­se mak­saa kuin nos­ta­mas­taan mää­räs­tä. Näin ol­len jous­to­luot­to an­taa re­a­goin­ti­va­raa li­sä­han­kin­toi­hin tai odo­tet­tua kor­ke­am­piin kus­tan­nuk­siin ai­van eri ta­val­la, kuin ku­lu­tus­luot­to. Var­jo­puo­li on, et­tä jous­to­luo­ton ko­rot ovat yleen­sä hiu­kan kor­ke­am­pia ja li­säk­si jo­kai­ses­ta nos­tos­ta jou­tuu mak­sa­maan pie­nen kä­sit­te­ly­mak­sun.

Lai­na­ver­tai­lu on vii­mei­nen vai­he

Kun lai­nan tar­ve ja mää­rä on mää­ri­tel­ty ja lai­nan tyyp­pi on pää­tet­ty, on vuo­ros­sa myös tär­keä vai­he, eli lai­no­jen ver­tai­lu. Maal­lik­ko voi­si aja­tel­la, et­tä lai­nois­sa on vain vä­hän ero­ja ja ei oli­si pal­jon mer­ki­tys­tä, va­lit­see­ko vain jon­kun lai­nan, mut­ta näin ei ole.

Pel­käs­tään lai­no­jen kus­tan­nuk­sis­sa on to­del­la suu­ria ero­ja. Mi­kä­li lai­na on use­am­pien tu­han­sien ar­voi­nen, voi pel­käl­lä oi­ke­al­la lai­na­pal­ve­lun va­lin­nal­la sääs­tää sa­to­ja tai tu­han­sia eu­ro­ja ko­ko­nais­kus­tan­nuk­sis­sa. Tä­män li­säk­si ero­ja on myös mää­ri­tel­lyis­sä ikä­ra­jois­sa ja lai­na-ajois­sa, sekä mah­dol­li­sis­sa li­sä­pal­ve­luis­sa, ku­ten ly­hen­nys­va­pais­sa tai mak­su­va­pais­sa kuu­kau­sis­sa.

Lai­na­ver­tai­lu on kui­ten­kin on­nek­si ny­ky­ään help­poa, sil­lä ne­tin eri si­vus­to­jen ku­ten No­pea Lai­na - pal­ve­lui­den avul­la voi ha­kea yh­del­lä ha­ke­muk­sel­la tar­jouk­sen use­am­mas­ta eri pal­ve­lus­ta il­man, et­tä si­tou­tuu vie­lä mi­hin­kään. Tar­jouk­sis­ta voi sit­ten va­li­ta omiin tar­pei­siin­sa par­hai­ten so­pi­van.