Stereotoisto onnistuu nykyään jo monelta bluetooth-kaiuttimelta, mutta Hecon toteutuksessa siihen – ja muutamaan muuhunkin äänen­laa­dul­liseen seikkaan – on kiinnitetty erityistä huomiota

Stereotoisto onnistuu nykyään jo monelta bluetooth-kaiuttimelta, mutta Hecon toteutuksessa siihen – ja muutamaan muuhunkin äänen­laa­dul­liseen seikkaan – on kiinnitetty erityistä huomiota

DP-400 on Denonin uusi puoli­au­to­maat­tinen levysoitin – hieman kevyt mutta elegantti ja ennen kaikkea yllättävän hyvä-ääninen.

DP-400 on Denonin uusi puoli­au­to­maat­tinen levysoitin – hieman kevyt mutta elegantti ja ennen kaikkea yllättävän hyvä-ääninen.

Jazz- ja maa­il­man­mu­siik­kia vuo­sia työs­tä­nyt Jo­a­kim Berg­häll nou­see The Arc­tic -al­bu­min myö­tä vuo­den 2018 kiin­nos­ta­vim­pien ta­paus­ten sar­jaan. Hän on ni­mit­täin sä­vel­tä­nyt kun­ni­an­hi­moi­sen ne­li­o­sai­sen sar­jan poh­joi­sia kuu­lo­ku­via ja toi­mii nii­tä tuot­ta­van trion pu­hal­lin­soit­ta­ja­na. Sitä pait­si hä­nel­lä on ol­lut kor­vaa kiin­nit­tää kans­sa­muu­si­koik­seen kos­ke­tin­soit­ta­ja Kari Iko­sen ja ki­ta­ris­ti Kal­le Ka­li­man kal­tai­sia, nä­ke­myk­sek­käi­tä mie­hiä vi­si­oi­taan ja­ka­maan.

Jazz- ja maa­il­man­mu­siik­kia vuo­sia työs­tä­nyt Jo­a­kim Berg­häll nou­see The Arc­tic -al­bu­min myö­tä vuo­den 2018 kiin­nos­ta­vim­pien ta­paus­ten sar­jaan. Hän on ni­mit­täin sä­vel­tä­nyt kun­ni­an­hi­moi­sen ne­li­o­sai­sen sar­jan poh­joi­sia kuu­lo­ku­via ja toi­mii nii­tä tuot­ta­van trion pu­hal­lin­soit­ta­ja­na. Sitä pait­si hä­nel­lä on ol­lut kor­vaa kiin­nit­tää kans­sa­muu­si­koik­seen kos­ke­tin­soit­ta­ja Kari Iko­sen ja ki­ta­ris­ti Kal­le Ka­li­man kal­tai­sia, nä­ke­myk­sek­käi­tä mie­hiä vi­si­oi­taan ja­ka­maan.

Elä­mä tun­tuu kaik­ki­al­la käy­vän yhä pin­nal­li­sem­mak­si ja ly­hyt­jän­tei­sem­mäk­si. Tans­ka­lai­nen Poul Ru­ders kir­joit­ti pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten ve­nä­läi­sel­le Juri Baš­me­til­le alt­to­viu­lu­kon­ser­ton, joka sä­vel­tä­jän mu­kaan on kan­na­not­to va­ka­vuu­den ja kär­si­väl­li­syy­den puo­les­ta. Teos ei pääs­tä kuu­li­jaan­sa ai­van hel­pol­la vaik­ka ei si­nän­sä var­si­nais­ta än­ky­rää ole­kaan.

Elä­mä tun­tuu kaik­ki­al­la käy­vän yhä pin­nal­li­sem­mak­si ja ly­hyt­jän­tei­sem­mäk­si. Tans­ka­lai­nen Poul Ru­ders kir­joit­ti pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten ve­nä­läi­sel­le Juri Baš­me­til­le alt­to­viu­lu­kon­ser­ton, joka sä­vel­tä­jän mu­kaan on kan­na­not­to va­ka­vuu­den ja kär­si­väl­li­syy­den puo­les­ta. Teos ei pääs­tä kuu­li­jaan­sa ai­van hel­pol­la vaik­ka ei si­nän­sä var­si­nais­ta än­ky­rää ole­kaan.

Lu­kui­sis­sa jaz­zyh­teyk­sis­sä mu­si­soi­neet ja an­si­oi­tu­neet trum­pe­tis­ti Ver­ne­ri Poh­jo­la ja rum­pa­li Mika Kal­lio ovat kai­ken muun ohes­sa myös duo, joka aloit­ti sa­tun­nai­sen keik­kai­lun jo kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten. Ani­mal Ima­ge on duon ää­ni­te­de­byyt­ti ja sel­lai­sek­si har­vi­nai­sen eh­jä ko­ko­nai­suus. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, et­tä mu­siik­ki on täy­sin imp­ro­vi­soi­tua ja vi­su­aa­li­sen vies­tin­nän vank­ku­rei­den eteen val­jas­tet­tua. Ih­mi­sen ja eläi­men iki­ai­kai­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen te­ma­tii­kal­la ope­roi­va do­ku­ment­tie­lo­ku­va kun toi­mii mu­sii­kin in­noit­ta­ja­na. Vai oli­ko se sit­ten­kin päin­vas­toin.

Lu­kui­sis­sa jaz­zyh­teyk­sis­sä mu­si­soi­neet ja an­si­oi­tu­neet trum­pe­tis­ti Ver­ne­ri Poh­jo­la ja rum­pa­li Mika Kal­lio ovat kai­ken muun ohes­sa myös duo, joka aloit­ti sa­tun­nai­sen keik­kai­lun jo kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten. Ani­mal Ima­ge on duon ää­ni­te­de­byyt­ti ja sel­lai­sek­si har­vi­nai­sen eh­jä ko­ko­nai­suus. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, et­tä mu­siik­ki on täy­sin imp­ro­vi­soi­tua ja vi­su­aa­li­sen vies­tin­nän vank­ku­rei­den eteen val­jas­tet­tua. Ih­mi­sen ja eläi­men iki­ai­kai­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen te­ma­tii­kal­la ope­roi­va do­ku­ment­tie­lo­ku­va kun toi­mii mu­sii­kin in­noit­ta­ja­na. Vai oli­ko se sit­ten­kin päin­vas­toin.

Tut­ki­jat ei­vät ole täy­sin voi­neet päät­tää, mil­le esit­tä­jis­töl­le Jo­hann Se­bas­ti­an Bach kir­joit­ti fuu­gan ole­mus­ta tut­ki­van tai­tu­ril­li­sen te­os­ko­ko­nai­suu­ten­sa Die Kunst der Fuge – jos sä­vel­tä­jä yli­mal­kaan ajat­te­li te­os­ta jol­le­kin tie­tyl­le ko­koon­pa­nol­le. Ita­li­a­lai­nen cem­ba­lis­ti ja ra­ven­na­lai­sen Ac­ca­de­mia Bi­zan­ti­na -yh­ty­een joh­ta­ja tar­kas­te­lee te­os­ta ka­ma­ri­mu­siik­ki­na.

Tut­ki­jat ei­vät ole täy­sin voi­neet päät­tää, mil­le esit­tä­jis­töl­le Jo­hann Se­bas­ti­an Bach kir­joit­ti fuu­gan ole­mus­ta tut­ki­van tai­tu­ril­li­sen te­os­ko­ko­nai­suu­ten­sa Die Kunst der Fuge – jos sä­vel­tä­jä yli­mal­kaan ajat­te­li te­os­ta jol­le­kin tie­tyl­le ko­koon­pa­nol­le. Ita­li­a­lai­nen cem­ba­lis­ti ja ra­ven­na­lai­sen Ac­ca­de­mia Bi­zan­ti­na -yh­ty­een joh­ta­ja tar­kas­te­lee te­os­ta ka­ma­ri­mu­siik­ki­na.