Bac­hia ja bre­ak­dan­cea

Tul­kin­nois­ta pu­hut­ta­es­sa on usein hei­tet­ty ky­sy­mys, et­tä mitä jo­kin tai­tei­li­ja te­ki­si jos eläi­si mei­dän ai­ka­kau­del­lam­me. Shang­hais­sa syn­ty­nyt il­mi­ö­mäi­nen pi­a­no­tai­tu­ri Ji (Ji Liu) esit­tää tuon ky­sy­myk­sen soit­ta­es­saan Bac­hin Gold­berg-muun­nel­mia. Hän toi­voo, et­tä esi­tyk­ses­sä kuu­luu tä­män päi­vän syke New Yor­kis­sa sekä hä­nen lem­pi­har­ras­tuk­sen­sa bre­ak­dan­ce.

Jin opet­ta­jien taus­ta on van­has­sa ve­nä­läi­ses­sä pi­a­no­kou­lus­sa, ja hä­nen ihan­tei­taan ovat muun mu­as­sa Gi­lels, Ho­ro­witz ja Rich­ter. Mut­ta Ji toi­voo tuo­van­sa esit­tä­miin­sä klas­si­koi­hin ryy­te­jä, jot­ka pu­hut­te­li­si­vat myös mei­dän ai­kam­me nuor­ta kuu­li­jaa.

Ny­kyi­sin Ji asuu Lon­toos­sa, mut­ta vii­me vuon­na hän soit­ti Bos­to­nis­sa esi­kois­le­vyl­len­sä Gold­berg-muun­nel­mat, jois­sa hän per­soo­nal­li­sel­la ta­val­la to­teut­taa sa­no­maan­sa. Hie­nol­la tek­nii­kal­la ja pi­a­nis­mil­la to­teu­tet­tu tul­kin­ta ai­ka ajoin kui­ten­kin hie­noi­ses­ti nyt­käh­tää haus­kal­la ja oi­val­li­sel­la ta­val­la.

Ji tun­tuu sa­no­van, et­tä Bach oli myös ih­mi­nen – sa­mal­la ta­val­la kuin me tääl­lä mei­dän ai­ka­nam­me. On kiin­toi­saa näh­dä, min­ne Jin tai­teel­li­nen tie vie.

Heik­ki Vals­ta