Hifi-lait­teis­sa on ku­lu­via me­kaa­ni­sia osia, joi­den suo­ri­tus­ta­so ku­lu­mi­sen myö­tä las­kee. Yk­si täl­lai­nen on tie­ten­kin le­vy­soit­ti­men ää­ni­ra­si­an neu­la. Jos­sa­kin vai­hees­sa ää­nen huo­non­tu­mi­sen huo­maa omin kor­vin, mut­ta sil­ti hel­pot­tai­si tie­tää, mis­sä elin­kaa­ren­sa vai­hees­sa neu­la to­si­a­si­as­sa on. Tie­to aut­taa myös, jos on ai­keis­sa myy­dä ra­si­an eteen­päin. 

Don Lin­dich oi­val­si et­tä hä­nen 500 eu­ron ää­ni­ra­si­an­sa on jo kol­me vuot­ta van­ha, mut­ta et­tä hä­nel­lä ei ol­lut aa­vis­tus­ta­kaan, kuin­ka mon­ta tun­tia ra­sia/neu­la oli kyn­tä­nyt le­vy­jen uraa. Neu­la­pai­nol­le oli oma di­gi­taa­li­nen vaa­kan­sa, mut­ta sel­lais­ta di­gi­taa­lis­ta vem­pain­ta ei ol­lut, joka mit­tai­si ää­ni­ra­si­an to­del­li­sen käyt­töi­än. 

Ei en­nen kuin Lin­dich oli tuo­nut mark­ki­noil­le Sty­lus­ti­me­rin­sä, joka mit­taa ää­ni­ra­si­an to­del­li­set käyt­tö­tun­nit vuo­sien var­rel­la. 

Kun neu­lak­ro­nog­ra­fi mit­taa to­del­lis­ta käyt­töä, se vilk­kuu. Lai­te ei re­se­toi­du va­hin­gos­sa, ts. vuo­sien mit­tauk­set ei­vät voi pyyh­kiy­tyä pois. Ja lai­te muis­taa lu­ke­man myös pa­ris­ton vaih­don yh­tey­des­sä. Sty­lus­ti­mer on pe­ru­sa­jan­mit­ta­ja, mut­ta te­ki­jän mu­kaan näy­tön ja si­säl­lä ole­van elekt­ro­nii­kan osal­ta lai­te on omaa suun­nit­te­lua. 

Ei ole tie­dos­sa, voi­ko lait­teel­la mi­ta­ta use­am­man lait­teen to­del­lis­ta käyt­töi­kää, mut­ta mo­nil­la har­ras­ta­jil­la on pait­si usei­ta ää­ni­ra­si­oi­ta myös put­ki­vah­vis­ti­mia, joi­den pää­te­put­kien käyt­töi­äs­tä oli­si hyvä ol­la pe­ril­lä.

Hin­ta 25 eu­roa.