Testissä: Sony VPL-HW40ES -projektori
TESTATTU HW40ES ja kalliimpi HW55ES on outo parivaljakko valmistajalta. Hintaeroa on virallisesti noin tuhat euroa, mutta kadulla erotusta on selvästi vähemmän. Projektorit on koottu samaan koteloon, ja speksit vaikuttavat lamppua myöten identtisiltä. Ainoa selvä ero on 55-mallin iiris ja mukana tulevat 3d-lasit. 3d-lasit voi toki ostaa jälkikäteen, jos siltä tuntuu.
Sonyn valotehoon vaikuttava iiris on aina tarjonnut erittäin tarkan ja laajan säätöalueen. HW40ES:n ostaja luottaa siihen, että lampun kaksiasentoinen tehoasetus riittää kirkkauden säätämiseen. Erittäin alhaista mustan tasoa kaipaavat joutuvat valitsemaan joko suuremman tai harmaapintaisen kankaan.
Tarkempi tutkailu paljastaa, että myös softassa on eroja. HW55ES tarjoaa suuremman määrän esiasetuksia kuvatiloille, kuten gammalle ja valkotasapainolle. Näillä ei kuitenkaan ole kotikäyttäjälle merkitystä, sillä käsisäädöt ovat hyvät, ja myös HW40 tarjoaa referensseihin pyrkivät esiohjelmoidut tilat. Mukana ovat niin ikään kuvaa terävöittävä Reality Creation ja liikettä sulavoittava Motionflow.
Käyttöönotto ja liitännät
Objektiivin säätö tehdään käsipelillä, mikä on tässä hintaluokassa odotettavaa. Zoomi toki hoituu silmämääräisesti helposti, mutta tarkennuksen tekemiseen kannattaa varata vaikkapa kiikarit, jos ravaaminen tykin ja kankaan välillä ei maistu. Motorisoitu ja kaukosäätimellä hoituva käyttöönotto puuttuu myös HW55ES-mallista.
Linssinsiirrossa on reippaasti liikkumavaraa. Aivan koko kuvan korkeuden mittaan säätö ei yllä, mutta 71 % pystysuunnassa riittänee korkeissakin huoneissa. Kuten totuttua, 25 prosentin vara vaakasuunnassa pienenee merkittävästi pystysuuntaisen siirron ollessa käytössä.
Hdmi-tuloja on kaksi kappaletta, ja ne tukevat 1.4-version mukaisesti 3d-signaaleja. Analogisena kuvan voi tuoda vga- tai komponenttiliitäntään. Jos projektori on sijoitettu toiseen huoneeseen, voi kaukosäätimen signaalit tuoda ir-ottoon erilliseltä vastaanottimelta. Kuvakoon valinnoissa on mukana anamorfista linssiä varten tarkoitettu kuvasuhteen palautus.
Säädöt ja kuvanlaatu
Valikkojärjestelmä on Sonya käyttäneille oitis tuttu. Lukuun ottamatta iirissäädön puuttumista Cinema Black Pro -valikossa, on asettelu samanlainen kuin muissa valmistajan malleissa.
Kuvan esiasetuksista reference tuottaa luonnollisimman kuvan ilman ylimääräisiä prosessointeja. Halutessaan liikettä voi sulavoittaa Motionflow-interpoloinnilla, joka arpoo välikuvia elokuvan freimien väliin. Interpoloinnille on kaksi voimakkuutta. Sulava liike on makukysymys, mutta kuten tavallista, se lisää tietyissä tilanteissa ylimääräistä nykimistä ja pidentää kuvan esittämiseen kuluvaa viivettä. Liiketerävyys kuitenkin paranee selvästi.
Kuvaviive on ilman kuvaprosessointia niin lyhyt, että se ei häiritse tavallisessa tietokonekäytössä. Noin 30 millisekunnin input lagi menettelee jo pelikäytössäkin. Viiveen minimoimiseksi automaattinen filmintunnistustila kannattaa kytkeä pois päältä. Automaattitilassa viive noin kaksinkertaistuu. Liikeinterpoloinnin lisäksi muilla asetuksilla ei ole merkitystä, ja viive pysyy alhaisena niin reference- kuin game-tiloissakin.
Liiketerävyyttä interpolointiakin enemmän parantava film projection -tila esittää mustia kuvafreimejä varsinaisten freimien välissä. Kuva välkkyy selvästi perustilaa enemmän, mutta joissakin tilanteissa erittäin tarkka liikeresoluutio voi olla hyväksi. On hienoa, että Sony tarjoaa toiminnon myös entry level -mallissaan.
Kuva välkkyy perustilassakin 120 hertsin taajuudella. Sama ilmiö on ollut havaittavissa muissakin lcos-projektoreissa Sonyn huippumallia myöten. Televisioiden taustavalon pulssiohjausta muistuttava ominaisuus tapahtuu kuitenkin paneelissa, sillä välkkymisen taajuus ei muutu lampun kirkkautta muutettaessa. Välkkymistä ei huomaa aina, eikä se ole yhtä häiritsevää kuin televisioissa, sillä pulssien tummissa kohdissa taso ei mene aivan nollaan asti. Vaikka 4k-lippulaiva VPL-VW500ES:ssä välkkymistaajuus oli kaksinkertainen, häiritsi se enemmän. Ominaisuus on silti harmittava roska muuten rauhallisen neutraalissa kuvassa.
Sxrd/lcos-paneelin vahvuus on sen kuvapisteiden suuri täyttöaste. Kun pikseleiden väliin ei jää tyhjää tilaa, näyttää kuva tasaisen yhtenäiseltä. 4k-mallin täydelliseen tasaisuuteen full hd -paneeli ei pääse, mutta normaalilta katseluetäisyydeltä pikseliverkkoa on mahdotonta nähdä.
Koska lcos perustuu lcd-projektorien tapaan kolmeen eriväriseen paneeliin (punainen, vihreä ja sininen), voi niiden kohdistus olla tehtaan ja kuljetuksen jäljiltä pielessä. Jos kuvassa näkyy jonkun värin siirtymää kankaalla, voi korjauksen tehdä kaukosäätimellä.
Mittaukset ja kalibrointi
Sonyn mittaustulokset reference-tilassa olivat erinomaiset. Kuvaan ei tarvinnut välttämättä tehdä mitään säätöjä, sillä silmämääräisesti arvioituna virheet olivat liki olemattomia. Harmaasävyillä delta e -arvo oli noin 3, ja väreillä alle 1. Jopa värien luminanssi oli käytännössä täydellinen.
Tummien sävyjen erottelu on erinomaista, ja HW40:n gammakäyrä kohoaa hiljalleen kirkkaita sävyjä kohti. Esiasetuksella 2,2 se ei aivan seuraa referenssigammaa (bt.1886), mutta on muodoltaan lähellä.
Harmaasävyjen kalibrointia varten on kaksipisteinen säätö. Bias/gain-säätöä käyttääkseen värilämpötila tulee asettaa custom-tilaan, joka ei valitettavasti käytä D65-lämpötilaa pohjana. Arvoja täytyy siis muokata huomattavasti enemmän kuin luulisi – jopa säätöalueen äärirajoille. Kalibrointi on kuitenkin helppoa.
Värien kalibrointia varten on kolmella akselilla toimiva värinhallinta, mutta siihen ei testattavalla laitteella tarvinnut puuttua. Jos testiyksilön kaltainen suorituskyky suoraan paketista vastaa kuluttajalaitteiden tehdaskalibrointia, ei säätöihin tarvinne koskea ollenkaan. Harmaasävyt kannattaa kuitenkin tarkistaa, sillä kangas vaikuttaa niihin selvästi.
Videoprosessorikin suoriutuu tehtävästään erinomaisesti. S&M-testilevyillä kuvassa ei näkynyt lomituksen poistoon tai skaalaukseen liittyviä artifakteja.
SONYN edullisin kotiteatteriprojektori on melko lailla napakymppi. Luonteva käyttölogiikka, laajahko linssinsiirto, säätömahdollisuudet sekä erinomaisen luonnollinen ja tarkka kuva sijoittavat sen hintaluokkansa kärkeen. Se soveltuu myös pelikäyttöön alhaisen kuvaviiveen ansiosta.
Herkkäsilmäisimpiä saattaa häiritä kuvan välkkyminen, jota ei tosin huomaa kaikissa tilanteissa. Herkkäkorvaisia tosin hellitään erittäin hiljaisella käyntiäänellä, joka ei hillityllä draamallakaan nouse kuuluvaksi.
Kalliimpi HW55-malli tuo mukanaan 3d-lasien ja parin esiasetuksen lisäksi kuvan kirkkautta muokkaavan iiriksen, joka toimii automaattisesti tai käsin. HW40:n kuvakirkkaus on kuitenkin lähes kaikkiin tilanteisiin sopiva. Hyvä kontrasti edesauttaa mustan tasoa. Tonnin eroa suositushinnassa on vaikea niellä, mutta ero katuhinnoissa on aivan toinen.
+ Hyvä kontrasti
+ Tarkka väritoisto säätämättä
+ Käytännössä äänetön
+ Ei näkyvää pikseliverkkoa
+ Alhainen kuvaviive
- Kuvan välkkyminen
- Ei valotehoa säätävää iiristä
- Tykki pitää laskea katosta lampun vaihdon ajaksi
- D65 ei valkotasapainon käsisäädön pohjana
info
Hinta: 2 490 €
Tekniikka: SXRD/LCOS
Tarkkuus: 1920x1080
3D: -
Mitat (lxkxs): 40,7x17,9x46,4 cm
Massa: 9,6 kg
Takuu: 36 kk
Lisätietoja: www.sony.fi
Kuvatulot
-HDMI: 2
-DVI: -
-VGA: 1
-Komponentti: 1
-S-video: -
-Komposiitti: 1
-USB: -
Optiikka
-Zoom: 1,6x
-Heittoetäisyys *1: 1,36–2,17x
-Linssinsiirto (P/V) (16:9): ±71/±25 %
-Linssin pystyoffset (vrt. kuvan korkeus): 35 %
-Motorisoitu optiikka: -
-Optiikan muistipaikat: -
Lamppu
-Malli: LMP-H202
-Tyyppi: UHP 200 W
-Ilmoitettu elinikä (normal/eko): 2000/3000 h
-Varalampun hinta: 340 €
-Tunnin katselun hinta (normal/eko): 17/11 senttiä
-Lampputakuu: 12 kk/1000 h
-Vaihto katossa: -
Kuvasäädöt
-Harmaasävyjen kalibrointi: bias+gain
-Värinhallinta (CMS): 3d
-Gammasäätö: 7 esivalintaa
-Iiriksen käsisäätö: -
-Dynaaminen iiris: -
Muuta
-Valikot projektorista: -
-Anamorfisen linssin tuki: -
-Liikeinterpolointi: -
-Ohjausportti: rs232
-Triggeri (12 V): -
-HDMI-kaapeli: -
-3D-lasit (kpl): lisävaruste
-Kaiutin: -
-Langaton hdmi: lisävaruste
-Muuta: ir-tulo, paneelien kohdistus
*1 Projektorin etäisyys valkokankaasta suhteessa kuvan leveyteen zoomin ääriasennoissa
Teksti ja mittaukset: Mauri Eronen Kuvat: Valmistaja ja Mauri Eronen
Artikkeli on tiivistelmä Hifimaailma-lehdestä: 5/2014