Mon­ta­ko set­tiä si­nul­la on? Pi­dät­kö yk­kös-, kak­kos-, tai kol­mos­set­tiä so­pi­vam­pa­na yh­del­le tai toi­sel­le mu­sii­kil­le? On­ko jo­kin rom­pe­ka­sois­ta te­ra­peut­ti­sem­pi taus­ta­mat­to­na kuin toi­nen?

Har­ras­tus ajaa ajoit­tain hul­luk­si. Kun yk­si pa­ket­ti on mu­ka­mas vii­lat­tu, niin jo seu­raa­vaa ale­taan höy­lä­tä, ai­na­kin aja­tuk­sis­sa. Huo­maa­mat­ta nurk­kiin on ker­ty­nyt jos jon­kin­lais­ta sä­lää ja här­ve­liä, joi­den teh­tä­vä­nä on joko ke­rä­tä pö­lyä, odot­taa va­ra­o­sia, sitä kään­teen te­ke­vää kom­po­nent­ti­päi­vi­tys­tä tai seu­raa­vaa hä­mä­räs­sä hää­möt­tä­vää set­ti­ses­si­o­ta.

En tar­koi­ta, et­tä hamst­rauk­ses­sa oli­si si­nän­sä mi­tään vää­rää tai tuo­mit­ta­vaa. So­pi­va yh­dis­tel­mä ma­so­kis­mia ja he­do­nis­mia voi­daan rin­nas­taa Ru­bi­kin kuu­ti­on kans­sa vie­tet­tyyn ai­kaan; säi­lyy­kö pu­nai­nen sivu, vaik­ka vih­re­än kul­man kään­täi­si näin tai noin? Tai hi­fis­min kaut­ta il­mais­tu­na; on mie­len­kiin­tois­ta sot­kea lait­tei­ta kes­ke­nään, sil­lä voi­han ol­la, et­tä pie­nel­lä pyö­ri­tyk­sel­lä pääs­tään jos­kus jopa jol­la­kin osa-alu­eel­la eteen­päin. Tai ai­na­kin uu­teen suun­taan.

It­se sor­run sa­maan. Taus­tal­la vai­kut­taa use­am­pi seik­ka. Tun­nus­tan esi­mer­kik­si sen, et­tä har­tau­del­la ja omal­la mit­ta­puul­la­ni kal­liil­la ra­hal­la ka­sat­tu re­fe­rens­si ei ai­na in­nos­ta kuun­te­le­maan. Kor­vat kai­paa­vat uu­sia asi­oi­ta, eri­lai­sia vi­rik­kei­tä ja jos­kus tie­toi­ses­ti jopa lofi-tu­lo­kul­maa. Ken­ties au­to­tal­lin nau­hu­rin su­ri­se­va ra­dio paik­kaa jo­ta­kin sel­lais­ta puu­tet­ta, mi­hin epäin­hi­mil­li­sen täy­del­li­nen ää­ni ei vain ky­ke­ne?

Kun soi­tan pa­raa­ti­ti­lan van­haa B&O-set­tiä, niin pai­no­pis­te ei ole kai­ken kat­ta­vas­sa taa­juu­sa­lu­ees­sa. Hil­jaa sol­ju­va mu­siik­ki esi­mer­kik­si yh­tei­sen kok­kaa­mi­sen taus­tal­la riit­tää, ja se täy­del­li­nen het­ki on sii­nä. Tai ma­kuu­huo­nees­sa il­ta­hä­mä­räs­sä pu­naan­sa hoh­ta­va put­ki­vah­vis­tin, kun on vie­lä het­ki ai­kaa huo­mi­seen. En tuo­mit­se, vaik­ka pie­net laa­ja­kais­tat jät­tä­vät asi­oi­ta ker­to­mat­ta.

It­se asi­as­sa vie­ras­tan ih­mi­siä, jot­ka päät­tä­vät ra­ken­taa yh­den, täy­del­li­sen ää­nen­tois­to­se­tin. Täl­lai­set temp­pe­lip­ro­jek­tit ei­vät kos­kaan ete­ne har­jan­nos­ta­jai­siin. En­nen kuin pe­rus­ta on val­mis, on jo muu­tos­pai­nei­ta.

Vie­ras­tan myös yh­den to­tuu­den va­lai­se­mia pro­feet­to­ja, joi­den en­si­si­jai­nen ta­voi­te on saa­da seu­raa­jia ja vah­vis­taa omia us­ko­muk­si­aan. Toi­saal­ta val­veu­tu­nei­ta neu­vo­ja ja­ka­via ta­ho­ja ei kan­na­ta ki­vit­tää heti en­si­lau­sees­ta. Mo­net po­lut vie­vät au­dio-on­neen, jos kul­ki­ja jak­saa tar­peek­si tar­poa. Jo sik­si­kin kan­na­tan ajoit­tais­ta set­ti­ma­ni­aa, kun­han ei an­na sen muut­tua pää­mää­räk­si.

Mie­tin usein sitä, mik­si ää­nen­tois­ton ar­vos­tus on ka­to­a­va luon­non­va­ra. Useim­mil­la meis­tä on luon­tai­nen tar­ve kuun­nel­la mu­siik­kia. Tun­net­ko sinä yh­tä­kään ta­hoa, jol­la ei oli­si jon­kin­lais­ta au­di­o­jär­jes­tel­mää?

Haas­tan kaik­ki lu­ki­jat har­ras­ta­maan set­ti­ma­ni­aa ys­tä­vän tai tut­ta­van hy­väk­si. Ken­ties yk­si niis­tä ka­sois­ta­si jou­tai­si vaik­ka vii­kok­si muu­al­le? Jon­ne­kin, mis­sä pö­lyn si­jaan se ke­räi­si kum­mek­sun­taa, he­rät­täi­si ky­sy­myk­siä, tuot­tai­si vas­tauk­sia ja sai­si ai­kai­sek­si tun­ne­re­ak­ti­on. Ken­ties jopa po­si­tii­vi­sen.

Jus­si Ar­vio